Ilmasto, kuolema ja koronatilasto

THL:n koronakartta (koronaan liittyvien kuolemien määrä) ei kerro COVID-19 viruksen aiheuttamista kuolemista yhtään mitään – tilasto voi sisältää influenssan, kasvaimen, tai jopa tapaturman aiheuttaman kuoleman, kun vain testitulos on kuukauden sisällä ollut positiivinen.

Vertasin niin kutsuttuja ”korona-aaltoja” keväältä 2020 ja talvelta 2021 Suomen kaikkien kuolemantapausten tilastoon, sekä Suomen kuukausittaisen keskilämpötilan tilastoon, ja havaitsin merkittävän yhteyden – ”korona-aallot” vaikuttavat olevan enemmän kylmän kuin epidemian syytä. Löytöni ei tarkoita että COVID-19 olisi vaaraton, mutta se tarkoittaa että sen vaaroja saatetaan voimakkaasti liioitella. Katsotaan siis mitä tilastot ovat syöneet:

KUVA 1 – suomen ilmaston ja kuoleman välinen yhteys

Lämpötila on kääntäen verrannollinen kuolemien kokonaismäärään Suomessa (mitä kylmempää, sitä useampi suomalainen kuolee). Vuosivälin 1998-2019 vertailussa korrelaation kerroin R = -0.954 eli kuvaajat ovat voimakkaan yhtenevät ennen ”korona-epidemiaa”. Huomaa, että kuolleiden osuus kasvaa kuvassa alaspäin, lämpötilan laskiessa. Yli +5 asteen keskilämpötiloissa ei ole havaittavaa vaikutusta, mutta alle +3 asteen keskilämpötiloissa kuoleminen yleistyy selvästi.

Kuva 2 – Päivittäin kuolleet keskimäärin eri kuukausina

Sama kuolintilasto kuin kuvassa 1, mutta laskettuna ja esitettynä keskimäärin päivässä kuolleiden ihmisten määränä eri kuukausina. Esimerkiksi 1990-2019 tammikuina on kuollut eri vuosina keskimäärin 133-177 ihmistä päivässä, ja vastaavina elokuina 122-134 ihmistä päivässä. Olennaista on havaita kuolemien yleisimmät kuukaudet: joulukuu, tammikuu, helmikuu, maaliskuu ja huhtikuu. Suomen talvi siis. Kuvaaja alkaa maaliskuusta, vertailukelpoisuuden vuoksi seuraavaan kuvaan.

Kuva 3 – THL: koronaan liittyvät kuolemat päivittäin 6.3.2020 – 28.2.2021

Lähde: THL, Ajankohtaista koronaviruksesta, koronakartta, kuolleet kuolinpäivän mukaan (kuva löytyy koronakartta -sivun oikeasta alakulmasta, välilehdellä ”Kuolleet kuolinpäivän mukaan”). Ladattu 3.3. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta#kuolemat

Kuvat 2 & 3 päällekkäin – VERTAA ITSE

Kuten havaitsemme, ns. ”koronaan liittyvät kuolemat” eivät esiinny aalloissa sen enempää kuin kuolemat yleensäkin suomessa, johtuen lämpötilamme rajusta laskusta talvisin.

Siksi THL rehellisesti kertookin:

”Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta”

”Kuoleman arvioidaan liittyvän koronavirukseen, jos positiivinen covid-19-testinäyte on annettu kuolemaa edeltäneen kuukauden aikana, tai jos lääkäri on tehnyt ilmoituksen tartunnan saaneen kuolemasta.”

”kuolemien lukumäärä varmistuu myöhemmin Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista.”

THL: COVID-19-tautiin liittyvien kuolemien tilastointi

Mediamme ei kerro – mediamme antaa rivien välissä ymmärtää, että satoja ihmisiä suomessa on kuollut nimenomaan koronavirukseen, huomioimatta ollenkaan todellisia kuoleman aiheuttaneita syitä. Onkin siis syytä katsoa, mihin kaikkeen suomalaiset ovat viime vuosina oikeasti kuolleet:

Kuva 4 – yleisimmät kuolinsyyt, kuolleiden määrä ja osuus väestöstä keskimäärin vuosittain.

Image
Valitettavasti, viimeisen 22 vuoden aikana nuorempiin painottuva kuolisyy: Mielenterveyden ja käytöshäiriöiden aiheuttamat kuolemat, on ollut yhtä yleinen kuin vanhusväestöön painottuva Hengityselinten sairauksien aiheuttamat kuolemat

Siksi onkin syytä kysyä, kuinka rajut sulkutoimet vaikuttavat nuorten mielenterveyteen, ja sitä kautta kuolemien lisääntymiseen? Onko mahdollinen haitta suurempi kuin hengityselinsairauksista johtuvien kuolemien mahdollinen väheneminen?

On siis todennäköistä, että tilastoidut ”koronaan liittyvät kuolemat” johtuvatkin useista kuolinsyistä liittyen Suomen kylmään talvi-ilmastoon.

Valoa ja tervettä elämää kaikille toivottaen,

Sydänministeri

2 vastausta artikkeliin “Ilmasto, kuolema ja koronatilasto

  1. Joitakin kuukausia sitten ihmettelin samoja asioita. Vertasin on korona kuolleisuus jotenkin erilaista kuin yleinen kuolleisuus eri ikäryhmissä. Korona painottuu ihan vähän vanhempien suuntaan, mutta onko ero edes tilastollisesti merkittävät, on hyvä kysymys.

    Ilmeisesti on myös käynyt niin, että yleinen käsihygienia ja etäisyydet ovat vähentäneet kaikenlaisten infektioiden määrää, joten sitä kautta kuolleiden määrä on vähentynyt. Yleisesti ottaen Suomessa on hengitystieinfektioihin kuolleiden määrä pienentynyt voimakkaassti 2000-luvun alussa ilmeisesti influenssa rokotusten vuoksi.

    Kun katsoo kuolleisuutta viimeisen 50 vuoden ajalta, niin 54 luokkaisessa luokituksessa dementiaan ja alzheirintautiin kuolleiden määrä on kasvanut 0,5 prosentista 18,8 prosenttiin. Eli nämä ovat kasvainten ja verenkiertoelinten sssairauksien jälkeen kolmanneksi suurin kuolinsyy. Yleensä vaatii laitoshoitoa, jota on samalla aikajänteellä supistettu voimakkaasti ja kuluja leikattu kun edunvalvojia ei heillä juuri ole. Lieneekö nykyinen hoitajamitoitus keskustelu eräs päätepiste tälle asialle.

    Ylipäätänsä kuolintilastot kertovat aika paljon, jos niitä vitsii tutkia. Esimerkiksi tuo, että vuodenajoilla on merkitystä. Itseä pohdituttaa sellaiset erot kuin ennen sotaa syntyneet ja sodan jälkeen syntyneet, koska elämänmuoto Suomessa ja asunnot muuttuivat voimakkaasti 40-luvun jälkeen ja elämään tuli runsaasti uusia aineita ja materiaaleja elämänpiiriimme. Ehkä joku jossakin vaiheessa alkaa tehdä vertailuja armeijan cooperin testin tulosten ja keskimääräisen eliniän suhteen.

    Kuolintilastoja meiltä löytyy sieltä asti kun kirkonkirjoja alettiin pitämään. Alun kuolinsyyt olivat papin kirjaamia ilmeisesti omaisten kuvausten perusteella. Vaikka syyt ovat hyvinkin kirjavia tai jopa eksoottisia, niin valtaosa niistä voidaan palauttaa nykyaikaisiin luokituksiin.

    Kuolintodistukseen kirjataan kolme kuolemansyytä: välitön, välivaiheen ja peruskuolemansyy. Näistä viimeksi mainittu on se, joka yleensä on esillä julkisissa tilastoissa. Siis sairaus, vamma tai tila, joka on pannut alulle kuolemaan johtaneen tilojen sarjan. Näin siis ajatellaan, että jos ihmisellä on diagnosoitu korona, olisi se silloin se perussyy, oli se välitön kuolemansyy sitten mikä hyvänsä. Asiaa voi tarkemmin googlata vaikka kuolitodistus hakusanalla, jolla löytää lomakkeet ja täyttöohjeet.

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.