Käsikirja ilmastokeskusteluun

nykyisestä ilmastokeskustelun tilasta alkuun hieman sarkasmia:

Kuulutko keskusteluryhmään ”ilmastonkieltäjät” tai ”tieteenkieltäjät”? Roolisi on haastava, joudut usein turvautumaan uskontoon. Saatat pyristellä hieman pidempään näillä ohjeita:

Kun törmäät keskusteluun ilmastosta, pyri ohjaamaan se ”ilmastojärjestelmään” tai ”ilmastosysteemiin”. Tämä harhauttaa vastapuolta, sillä lämpötilaa tai sen muutosta ei enää voida keskustelussa määrittää.

Ohjaa tieteellisiä lähemmäksi uskoa vetoamalla kirsikanpoimittuihin uutisiin, nuoren ruotsalaistytön mielipiteisiin, ja Vihreän politiikan sanomaan. Saarnaa, älä järkeile.

Syytä vastapuolta siitä, mikä olet itse. Hauku vaikka avoimesti denialistiksi ja tieteenkieltäjäksi. Muut ryhmäläisesi lähtevät varmasti kannattamaan tätä, ja joukkovoima puree.

Oletko alarmisti? Keskustelutilanteesi on helppo, koska sinulla on vahva tukijajoukko sekä poliittisissa että median piirissä. Vältät sudenkuopat, ja pystyt pitämään rooliasi yllä pitkään, kun vain huomioit seuraavat:

Pitäydy uskossa ja uhkakuvissa, ota rohkeasti kantaa. Vältät muiden oosapuolten sudenkuoppia helpoiten hiljenemällä itse, jolloin vastapuolella ei enää ole mihin reagoida – siirry jakamaan uhkakuvia toisaalle, niille on aina kysyntää.

Ohjaa keskustelu pakotteeseen, mutta älä paljasta että luonto reagoi pakotteisiin muullakin kuin lämpötilalla, varsinkaan viherkasvulla.

Tukeudu ostettujen tiedemiesten kirsikanpoimittuihin lausuntoihin. Käytä vain sellaisia aikasarjoja jotka esittävät alusta loppuun lämpiävää, vältä keskustelua 1930-40 luvusta.

Oletko neutraali välissäkulkija, joka ei muodosta lopullisia mielipiteitä? Sinua pyritään ehkä värväämään molempiin ryhmiin, mutta jos haluat kenties pitäytyä tieteessä. Nämä ohjeet auttavat:

Kunnioita kaikkien osapuolten mielipidettä – se on heidän tämänhetkinen maailmankuvansa, josta he ehkäpä haluavatkin pitää kiinni, erityisesti poliittisissa piireissä.

Jos muut osapuolet riitaantuvat, anna riidellä loppuun. Faktojakaan on turha esittää silloin kun tunteet ovat vielä pinnassa, voit käydä myöhemmin tsekkaamassa onko riita ohi ja olisiko taas itse asialle tilaa.

Pitäydy keskustelun aihepiirissä ja terminologiassa. Vältät siten hyvin yleiset maalitolppien siirtelyt, kuten ”ilmasto” –> ”ilmastojärjestelmä”, ”säteily” –> ”pakote”, ”meri” –> ”ilmaston sisäinen”.

Tässä vielä keinoja, jolla saa hiljennettyä muita osapuolia:

Alarmistit ja denialistit hiljenevät helpoiten, kun nostat keskusteluun auringon viiveellisen lämmittävän vaikutuksen merien kautta.

Tieteen ystävät ja asiapitoisempaa keskustelua arvostavat ihmiset hiljenevät, kun käyt henkilöön.

Vaikeimmin hiljennettäviä ovat mielipiteensä lukinneet narsistit. Pyytämällä lainaukset ja viitteet, he useimmiten toistavat itseään. Muut keskustelua seuraavat huomaavat tämän, joten voitkin hiljentyä itse.

Itsensä hiljentäminen on itsestäsi kiinni. ”Vaikeneminen on kultaa, puhuminen hopiaa” on hyvä sanonta – korvat auki ja suu kiinni oppii enemmän.

Sarkasmista asiaan – ilmastokeskusteluun psykologiaa ja tutkimustietoa viitteineen

Faktojen aika on usein vasta lopuksi

Psykologisesti tarkasteltuna, eri mieltä olevien ihmisten välinen keskustelu seuraa usein reittiä:
– argumentit ja vasta-argumentit
– kiukuttelu
– hiljentyminen
– anteeksipyynnöt
– faktat
– ymmärtäminen
– molempien maailmankuvan muutos

Osa vaiheista voi jäädä väliin, osa kestää vain hetken, osa pidempään. Useimmiten reitti jää kulkematta loppuun saakka, esim. anteeksipyyntö on monelle jo kova paikka.

Huomaa kuitenkin, missä vaiheessa keskustelu on menossa – faktojen aika on tosiaan vasta melko lähellä loppua, sillä tunnetilat estävät osapuolten vastaanottokykyä niihin.

Keskustelua voi edistää, ennen faktavaiheeseen saapumista, ilmapiirin diplomaattisella rauhoittamisella, tunnetilojen laukaisemisella huumorilla, ja kaikkien osapuolten mielipiteistä kiinnostumalla. Kokeile esittää vaikka kysymys, joka ei provosoi toista osapuolta.

Kun faktojen aika lopulta koittaa, tässä pääpiirteittäin mitä 2020 mennessä on selvinnyt ilmastoaiheen pinnalla olevista kysymyksistä:

1. Ihminen vaikuttaa hiilidioksidipitoisuuteen, mahdollisesti hyvinkin merkittävästi (ilmastonmuutos: ilmakehän rakenne). Lämpötilaan vaikuttaminen (ilmastonmuutos: ilmakehän ominaisuudet) onkin sitten toinen juttu, [1] Määritelmät, YK.
   
2. Ilmastomallinnus: Uhkakuva ihmisen voimakkaasta lämmittävästä vaikutuksesta perustui IPCC:n käyttämiin ilmastomallien arvioihin, joiden IPCC oletti toistavan luonnollisten tekijöiden vaikutukset luotettavasti. Mallit kuitenkin aliarvioivat niitä huomattavasti (jopa 90%:sti) eivätkä ne siten toimineetkaan eri osatekijöiden suhteellisten osuuksien arviointiin. [2] Viitetutkimus merien aliarvioinnista. [3] Viitetutkimus ihmisvaikutuksen yliarvioinnista.
   
3. Ilmastonmuutosten merkittävin ja suurin liikkeellepaneva voima on aurinko, mutta ei suoralla säteilytehon vaihtelullaan, vaan energian kertymisellä meriin (ilmakehän otsoni, pilvisyys, läpäisykyky…), ja tämän energian viiveellisellä vapautumisella meristä ilmakehään (termohaliinin kierto, merivirrat, tuulet…) Lue: Kuinka ilmakehän lämpö seuraa meriä.

Ihmiselläkin on siis rooli, pitoisuuteen selvästi havaittava, mutta lämpötilaan vähäinen. Säitäkin osaamme jo siirrellä – mutta emme vielä ilmastoja.

Ilmastonmuutos (tiet). on ihan totta – on ollut aina. Ilmasto vaihtelee kymmenien, satojen, tuhansien, jne… aikasarjoissa, ja näiden kaikkien summana syntyy kulloinenkin, valitun tarkastelujakson pituuden kattava ilmastonmuutos. Lisäksi mukana on kaoottisia tekijöitä, kuten purkauksia, meteoriitteja, ja ihmisiä. Osa ihmisvaikutusta on myös paperilla: 1930-luvun lukemia on viilennetty jälkikäteen huomattavasti, kadottaen edellisestä globaalista viilenemisjaksosta jopa 0,3 C. Eläkäämme kuitenkin siististi ja kohtuudella – meillä on valtavia vaikutuksia lähiympäristöömme, joka on kaiken kunnioituksemme ja suojelumme arvoinen, valehteli sitten joku ilmastosta taikka ei.

Muuten, tämä kansalaisaloite korjaa myös ilmastokeskustelua, meni läpi taikka ei. Se herättää lukijansa pohtimaan, miksi Suomen Ilmastolaki on luonnontieteen vastainen.

Simo Ruoho

Ilmastofoorumi ry:n puheenjohtaja
simo.ruoho[a]gmail.com